Villasukkaprojekti

Olen ottanut tälle talvelle tavoitteeksi tehdä niin monet villasukat, että unissanikin osaisin tehdä kantapään. Nyt osaan! :)

Tarkoituksenani oli tosiaan kantapään oppiminen ulkoa. Tärkeintä ei ollut erilaisten neulepintojen oppiminen vaan juurikin se kantapää.. :) 

Villasukat ovat nyt lämmittämässä kummilasten, ystävän, siskon ja omien lasten jalkoja.  

Hiljaiseloa kerrassaan. 

Tänään katselin vanhoja kuvia. Oi, siellä oli niin paljon kivoja muistoja.

Samalla muistin uinuvan blogini ja innostuin, mitä jos herättelisin sen uudestaan eloon.

No katsotaanpa kuinka minun tällä kertaa käy. Riittääkö innostus.

Nuken neuletakki

Laiskotusta ilmassa. 

Käsityöt eivät ole oikein viime aikoina iskeneet, tarkennettuna neuletyöt ja ompelukset. 

Mielessä on pyörinyt jotain aivan muuta. Lieneekö auringolla ja kevään tulolla asiaan merkitystä. Mielessä on nyt tapetit ja maalit. 

Jotain ihan pientä olen värkännyt. Nimittäin on ihanaa omistaa tyttö, joka vielä leikkii nukkeleikkejä. Mikäs on sen mukavampaa kuin näperrellä nukelle neuletakkia. Työntulos on nopeasti nähtävillä.

Löysin kirjastosta Hauskat nukenvaatteet-kirjan. Kirjan on kirjoittanut Lise Nymark. Kirja oli pullollaan ihastuttavia neulottuja ja virkattuja neuleita nukkevauvoille. 

Kaapistani löytyi pikkuäidin onneksi  vaaleanlilaa Novitan Bambu-lankaa, ja pääsimme heti tuumasta toimeen. 

Olipa ihana yllätys että olin saanut uuden lukijan, vaikkakin niin harvakseltaan olen päivittänyt blogia. 

Tervetuloa! :)

Röyhelömekko

Ihanat häät on juhlittu jo kohta kaksi viikkoa sitten. Mekkokin valmistui muutamaa tuntia ennen häiden alkua. Tiukille siis meni. 

Monenlaisia hassuja juttuja mahtui mekon valmistumisen matkalla. Mekko esimerkiksi sotkeutui kaksi kertaa vereen. Niin harvoin kuin tuleekin tytöllä verta nenästä, niin juuri mekkoa sovittaessa sitä alkoi juosta norona mekkoa pitkin. Kyllä siinä tälle äitille hiki tuli. Onneksi hanasta tulee kylmää vettä, jolla heti pesin veren pois. Huhhuh. Kyllä säikähdin. 

Mekon yläosaan otin kaavan jostain vanhasta ob:sta. Alaosan tein sovittamalla, ompelemalla ja taas sovittamalla. 

Kankaat ostin Eurokankaasta. Yläosan ja röyhelöiden alempi kangas löytyi palalaarista. Röyhelöissä ja rusettinauhassa ompelin vielä organzan päälle tuomaan kiiltoa. Hääjuhlassa käsivarsia oli lämmittämässä pitsinen neuletakki.

Yhtään kuvaa itse hääjuhlassa ei tullut tästä mekosta. Meinasi ihan unohtua kameran käyttö. 

Nyt sitten kotona otimme arkijuhlakuvat. Kuvat laadullisesti aika surkeita, oli sen verran hämärää. :)

Täytyypi joulujuhlissa muistaa ottaa uusia kuvia, jos saisi parempia.

Helmineulepipo

Meillä alkoi lapsilla syysloma. 

Ihanaa.

Ei aamukiireitä.

Kudoin tämän helmineulepipon eskarilaiselle. Serkkukaveri tuli leikkimään meille, niin eihän sitä silloin malta tulla äitille kuvattavaksi. Pikkuveli oli sitäkin innokkaampi. :)

Pipo on neulottu kaksinkertaisella Hjertegarnin Ciao Trunte -langalla. Lanka on 100% merinovillaa.

Voi että tykkään tästä langan väristä. Kuvissa näyttää aavistuksen liian kirkkaalta. 

Karvatupsun tein jälleen karvahupun reunuskarvasta. Ompelin pistoilla karvan tupsun muotoon.  

Nyt pitäisi pikkuhiljaa alkaa ompelemaan juhlamekkoa tytsylle kummisetänsä häihin. Vähän on vielä mietinnässä mekon yläosa. Joskus ajatus siitä mitä haluaa on ihan hukassa, toisella kertaa taas idea on ihan selvänä mielessä.

Huomenna tulee 10-vuotta täyteen kun minusta tuli äiti. :) Huhhuh, aika juoksee..

Saga

Lepakkohihainen pusero

Kesän jäljiltä huomaa kuinka lapset ovat taas kasvaneet. Pitkähihaisia paitoja pitäisi löytyä kaapista, mutta moni paita on jäänyt hihoista liian lyhyiksi. Nyt olisi minulla tässä asiassa tekemisen paikka. 

Eilen lauantaina ryhdistäydyin. Otin kaapista koneet esiin ja aloin töihin. Kyllä oli mukavaa ommella tauon jälkeen.

Kaavat leppakopaitaan otin Ob 1/14 -lehdestä. Kangas löytyi Eurokankaan palalaarista.

Kanttasin kaula-aukon harmaalla satiininauhalla. Samaa satiininauhaa käytin hihoja koristamaan. 

Kaavassa kaula-aukko oli avarampi. Ompelin kuminauhalangalla muutaman kierroksen pienentämään ja rypyttämään kaula-aukkoa.

Pelkäsin vähän paitaa ommellessa, että paidasta tulisi vanhan näköinen kuosin vuoksi. En tiedä, onnistuinko saamaan paidasta ei-vanhan näköistä. :) 

Paidan saaja oli onneksi täysin tyytyväinen uuteen paitaansa.

Saga

Palmikko neuletakki

Syksy. Nyt se on. Kesä sujahti ohitse. 

Saamaton olen ollut käsityörintamalla. Kesä meni pikkumiehen perässä kulkiessa, niin paljon oli uutta nähtävää pikkuisella. Naapuriemme autojen maalipinnat ovat minulla tarkasti mielessä. Pienen ihmisen jalat kuljettivat uteliasta tutkijaa lähinnä naapurien autoja katsomaan. Mutta silti ei tämän äitin kesä mennyt hukkaan, tärkeitä juttuja nämäkin.

Kyllä oli jäätävä yllätys tänä aamuna kun silmät aukenivat. Lunta oli nimeksi asti satanut yön aikana. Lapsia ei tarvinut juurikaan herätellä kouluun, kun olivat niin innoissaan valkeahkosta maasta.

Nyt on ihana pukea jälleen villaista päälle. Tämän villatakin olen kutonut jo aikaa sitten, ehkäpä noin pari vuotta sitten. En ole muistanut tätä tänne aiemmin laittaa. Neulemallin löysin Suuri Käsityö-lehdestä, numeroa en enää muista. Lehdessä tämä oli liivinä. Muunsin mallia hieman, jotta sain hihat. Lankana käytin Gjestalin Jannea.  

Unelmana olisi jälleen päästä käsitöihin kiinni. Olenkin kierrellyt käsityökaappia kuin kissa kuumaa puuroa. Lankoja löytyisi, mutta ideat ovat täysin hukassa. Täytyy nyt vain ahkerasti selata nettiä, jos sieltä saisin ideoita.

Lämpöistä syksyn alkua!

Saga